Maaseutukiinteistöjen hintakehitys 2025: mistä nyt puhutaan?

Kiinteistökauppoja maltillisesti, mutta hinnat yhä korkealla

Maanmittauslaitoksen mukaan vuoden 2024 kiinteistökauppojen kokonaismäärä pysytteli vuoden 2023 hiljaisella tasolla. Vuonna 2025 maaseutukiinteistöjen kauppa-aktiivisuus ei todennäköisesti ole kasvanut selvästi, vaan pysynyt maltillisena tai jopa hieman heikentyneenä johtuen rahoituksen tiukentumisesta ja korkotasosta. Toisaalta hinnat eivät ole romahtaneet, vaan päinvastoin etenkin metsä- ja osin myös peltopohjaisissa kiinteistöissä hintataso on pysynyt historiallisen korkeana.

Esimerkiksi metsämaan keskiarvohinta Suomessa oli tilastojen mukaan vuonna 2024 noin 4 500 €/h, ja kauppamäärät pysyivät kohtuullisina. Erot maakunnittain ovat kuitenkin suuria: Varsinais-Suomessa maksettiin jopa yli 6 000 €/ha, kun taas Lapissa mediaani jäi noin 1 400 €/ha. Samalla metsätilojen tarjonta näyttää kasvaneen.

Rakennettujen tilojen ja maatilakiinteistöjen ostoon ja myyntiin vaikuttavat kiristyneet rahoitusvaateet ja vakuusarvot. Tämä on jarruttanut markkinaa, vaikka kiinnostusta on edelleen etenkin toimiviin, sijainniltaan hyviin ja tuotantopotentiaaliltaan lupaaviin tiloihin.

Mikä ohjasi markkinoita vuonna 2025?

Edellisinäkin vuosina vaikuttaneet ajurit ovat viitoittaneet markkinoita edelleen vuonna 2025, mutta niiden painotukset ovat muuttuneet.

1. Korkotaso ja rahoitus
Korkeampi korkotaso vaikuttaa suoraan ostajien maksukykyyn ja pankkien halukkuuteen rahoittaa kiinteistökauppoja. Tämä hidastaa kysyntää ja hillitsee hintojen nousua, vaikka varsinaista laskua ei vielä ole nähtävissä.

2. Rakennekehitys maataloudessa
Tilojen määrä vähenee samalla kun niiden keskikoko kasvaa. Vuonna 2024 maatilojen määrä väheni noin 3 %. Vähenevä tilamäärä voi leikata maaseutukiinteistöjen tarjontaa ja puolestaan kaventaa markkinaa.  Yrittäjien ikääntyminen tuo toki liikehdintää alalle, mutta lisää myös painetta innokkaille, suvun ulkopuolisille jatkajille, sillä aina tilalle ei löydy jatkajaa omasta perhepiiristä.

3. Sijainti ja laatu ratkaisevat
Edellä esitetyissä metsäkauppatilastoissa näkyi selkeä maakuntaero. Sama ilmiö koskee maatiloja ja maaseutukiinteistöjä, eikä enää tuijoteta pelkkää hehtaarihintaa. Tilojen ja kiinteistöjen arvoon vaikuttavat rakennusten kunto, pellon laatu, maaperä, etäisyydet ja liikenneyhteydet.

4. Rahastot jarruttaneet - tilaa yksityisille ostajille
Metsätilojen ostajina vahvasti aiemmin jopa 40 % markkinaosuudella olleet rahastot ovat vähentäneet ostojaan, ja tilaa on siten tullut yksityisille metsänostajille ja yhteismetsille. Peltojen osalta tarjonta on tasaista, ja rakennekehityksen takia oletettavasti yhä suuremmat peltokokonaisuudet vaihtavat omistajaa tulevaisuudessa. 

Mitä tämä tarkoittaa sinulle?

Jos harkitset myyntiä

Kannattavalla, toimivalla ja sijainniltaan vahvalla tilalla on edelleen markkinansa. Nyt on hyvä hetki pohtia myyntiä, jos kiinteistö on kunnossa ja tilalla on aktiivista käyttöpotentiaalia. Ostajien määrä voi olla pienempi, mutta ostajat ovat vakavampia ja harkitsevampia, sillä laadukkaasta kohteesta ollaan valmiita maksamaan.

Vaikka oma tilasi ei yllä olevia kriteereitä täyttäisikään, ei kannata lannistua. Ostajia on moneen tarpeeseen, mutta hinta toki on sovitettava tilan kunnon ja sijainnin mukaiseksi. Osaava kiinteistönvälittäjä tunnistaa tilasi mahdollisuudet ja löytää verkostoistaan oikean ostajan oikeaan aikaan.

Jos harkitset ostoa

Ota aikaa suunnittelulle ja rahoituksen varmistamiselle. Pankit suhtautuvat nyt tarkemmin kiinteistöjen tuottopotentiaaliin ja sijaintiin, joten realistinen budjetointi ja esimerkiksi ProAgria Kiinteistönvälityksen ja ProAgrian asiantuntijoiden avulla tehdyt tila-arvio, kannattavuuslaskelma ja investointisuunnitelmat tukevat lainan saantia.

Mikä on loppuvuoden suunta?

Vuosi 2025 näyttää muodostuvan tasaisemman markkinan vuodeksi. Etenkin metsätilojen hintojen jyrkkä nousu on taittunut, mutta laskusta ei vielä puhuta. Eri alueiden väliset erot korostuvat entisestään, ja ostajat tekevät harkitumpia päätöksiä.

Tämä kaikki kertoo markkinan kypsymisestä: maaseutukiinteistö ei ole enää vain maa-ala, vaan osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat niin tuotanto, sijoittaminen kuin maaseudun elinvoimaisuus. Juuri siksi ProAgria Kiinteistönvälityksen rooli on nyt entistä tärkeämpi: me autamme näkemään metsän puilta ja erottamaan maaseutukiinteistöjen jyvät akanoista.